Ekosysteemipalvelut

FLADOJEN EKOSYSTEEMIPALVELUT – LUONTOHYÖTYJÄ IHMISEN PARHAAKSI


Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla (ESP) ?


Ekosysteemipalveluiden käsite on melko uusi ja se on kansainvälisesti määritelty sovellettavaksi mm. luonnonvarojen käytön ja suunnittelun yhteydessä. Käsitteen käyttö yleistyi YK:n alaisen Millenium Ecosystem Assessment –prosessin yhteydessä toteutetussa analyysissa, joka julkaistiin vuonna 2005. Päätavoitteena mainittiin ymmärryksen ja tietoisuuden lisääminen ekosysteemeissä tapahtuvien muutosten heijastumisesta ihmisen hyvinvointiin. Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja niiden analyysi liittyvät kiinteästi ekosysteemilähestymistapa -käsitteeseen, jolla tarkoitetaan ekosysteemeihin perustuvaa suunnittelua ja hallinnointia. Monissa direktiivin muotoon saatetuissa meriympäristöä koskevissa aloitteissa (EU:n merisuunnitteludirektiivi ja meristrategiadirektiivi) ja muissa strategioissa (esimerkiksi EU:n monimuotoisuusstrategia 2020) painotetaan ekosysteemilähestymistavan merkitystä turvattaessa eri ekosysteemien kapasiteettia tuottaa ihmiselle välttämättömiä palveluita kestävällä tavalla. Näiden strategioiden implementoinnissa on painotettu ekosysteemipalveluiden huomioimista alueellisia ja paikallisia strategioita laadittaessa.

Fladat ja kluuvijärvet – tuottoisia avainhabitaatteja maan ja meren välissä

Merenkurkun fladat ja kluuvijärvet ovat tärkeitä luontoympäristöjä vahvojen kalakantojen turvaamiseksi ja monimuotoisuuden vaalimiseksi alueella. Ne kuuluvat EU:n habitaattidirektiivin mukaisesti priorisoitaviin habitaatteihin ja NATURA –verkoston luontotyyppeihin (1150 Coastal lagoon). Fladojen ja kluuvijärvien pohjien rikaslajinen ja runsas kasvillisuus (esimerkiksi näkinpartaislevät) muodostaa monille kevätkutuisille kaloille tärkeitä kutu- ja poikastuotantoalueita (lämmin, turvallinen ja ravintorikas miljöö). Ekosysteemipalveluista voidaan mainita, että fladat ja kluuvijärvet:

-  ovat keskeisiä kalantuotantomiljöitä sekä ammatti- että vapaa-ajankalastuksen tarpeisiin

-  suodattavat valuma-alueiden ravinteita ja kiintoainesta vähentäen täten ravinnekuormaa mereen

-  toimivat ilmaston säätelijöinä sitoen kasvillisuuteensa hiilidioksidia ilmasta

-  toimivat luonnollisina suojavyöhykkeinä aallokon aiheuttamaa eroosiota vastaan

- tarjoavat virkistysmahdollisuuksia luonnonkauniissa lajirikkaassa miljöössä

Säilyttämällä ja vaalimalla fladoille luontaisesti tyypillisiä rakenteita ja toimintoja voidaan samalla turvata nyt ja tulevaisuudessa tärkeiden ekosysteemipalveluiden tuotanto ihmisen hyödyksi ja hyvinvoinnin parhaaksi.


Ihmistoiminta vaikuttaa fladojen ekosysteemeihin ja niiden ekosysteemipalvelutuotantoon


Flada-ekosysteemien rakenteiden ja toimintojen tarkastelun avulla voidaan analysoida niiden kykyä ekosysteemipalvelutuotantoon nykytilassa. Tämä mahdollistaa samalla tulevaisuusskenaarioiden toteutuksen eli analyysin siitä, miten fladojen ekologinen tila pystytään turvaamaan ja täten vaalimaan niiden kapasiteettia tuottaa ihmiselle hyödyllisiä ja välttämättömiä ekosysteemipalveluita pitkälle tulevaisuuteen. Uhkakuvia fladojen tilan kannalta Merenkurkun alueella ovat etenkin ruoppaukset, vapaa-ajan rakentaminen ja rehevöityminen. Ravinnekuorman vähentäminen (fosfori ja typpi) on tärkeää fladojen ekosysteemipalveluiden tuotantokapasiteetin turvaamiseksi. Vähentämällä negatiivista vaikutusta fladojen ekologiseen ja kemialliseen tilaan voidaan turvata ekosysteemipalveluiden tuotantoa ja vaalia tätä kautta ihmiselle saatavaa hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen. Monien eri ekosysteemipalveluiden saatavuus kulkee käsi kädessä toistensa kanssa kuten elinvoimaiset kalakannat, virkistyskäyttö sekä fladoilla ruokailevien ja lepäilevien lintujen lajikirjo. Useita ekosysteemipalveluita voidaan tarkastella myös ns. trade-off-analyysin avulla, joka viittaa tietoisuuteen siitä, että jonkin ekosysteemipalvelun hyödyntäminen voi johtaa jonkin toisen palvelun tuotannon vähenemiseen. Mikäli esimerkiksi fladojen rannat täyttyvät kesämökeistä (mökkiläisten hyvinvointi lisääntyy), vähenevät samalla virkistäytymismielessä fladojen äärellä liikkuvien mahdollisuudet hyvinvointikokemuksiin.


Kvarken Flada-projektin tavoite: Ekosysteemipalveluiden kartoittaminen ja niiden tuottamien hyötyjen arvottaminen


Ekosysteemipalveluiden ja niistä ihmisen parhaaksi saatavien hyötyjen tunnistaminen toteutetaan mm. soveltamalla kansainvälistä CICES-luokittelujärjestelmää (Common International Classification System of Ecosystem Services), jossa pääpaino on elollisesta luonnosta riippuvaisilla palveluilla. Pääkategoriat (sektiot) ovat seuraavat: Tuotantopalvelut, Säätely- ja ylläpitopalvelut sekä Kulttuuriset palvelut. Nämä jaotellaan vielä pienempiin luokitteluyksiköihin. Järjestelmää on sovellettu monissa kansainvälisissä tarkasteluissa ja sen käyttö Flada-projektin yhteydessä edistää täten harmonisoitua käytäntöä ekosysteemipalveluiden tarkasteluun: luokitteluun, analysointiin, tutkimiseen ja turvaamiseen. Flada-hankkeen ekosysteemipalveluiden analysoinnissa sovelletaan lisäksi muita kansainvälisiä menetelmiä, kuten TEEB (The Economics of Ecosystems and Biodiversity), jossa keskeisenä tavoitteena on arvottaa ekosysteemipalveluita taloudellisesti ja täten lisätä yleistä ymmärrystä ja näkyvyyttä ekosysteemipalveluista, jolloin näiden huomioiminen poliittisessa päätöksenteossa mahdollistuisi paremmin. Edellä mainittujen lisäksi huomioidaan vielä kansainvälinen MAES-aloite (Mapping and Assessment of Ecosystem Services), jossa tähdätään ekosysteemipalveluiden kartoittamiseen sekä niiden saatavuuden arviointiin tukeutuen erilaisiin indikaattoreihin arvioinnin välineinä. Kaikki edellä kuvatut kansainväliset menetelmät ovat tukipilareina tavoiteltaessa kokonaiskuvaa Merenkurkun fladojen tilasta, ESP-tuotannosta, hyödyistä ihmiselle, sovellettavista indikaattoreista sekä saatavien hyötyjen arvottamisesta. Arvottamistyötä on tarkoitus työstää yhteistoimin maanomistajien ja muiden toimijoiden kanssa. Tämän tueksi on käytettävissä erilaisia kansainvälisiä tapaustutkimus-malleja. Näissä tapaustutkimuksissa on havaittu aidosti osallistavan (deliberatiivisen) prosessin tärkeys eri intressiryhmien osallistuessa arvottamisanalyyseihin.


Hyödyllisiä nettilinkkejä:

CICES: https://cices.eu/ 

TEEB: http://www.teebweb.org/ 

MAES: https://biodiversity.europa.eu/maes