Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on hankkeessa mukana selvittämässä kahden Vaasan pohjoispuolella sijaitsevan erityyppisen vesimuodostuman kalastorakennetta. Selvitysten perusteella pyritään hahmottamaan näiden kohteiden kalaston lajirakennetta, kutukäyttäytymistä sekä populaatiokokoa. Lisäksi poikaspyyntitulosten avulla arvioidaan kohteiden kalanpoikastuotannon kokonaismäärää.

Toiseen kohteista on kohdistunut ihmistoiminnasta johtuvaa painetta ja toinen on lähes luonnontilainen. Pienempi kohteista on pinta-alaltaan noin 3,25 ha kluuviflada. Fladan vedet laskevat sen pohjoispäästä lyhyttä, n. 25 m mittaista puroa pitkin mereen. Flada-aluetta on muokattu eri toimin. Laskupuro alittaa tien betonirumpua pitkin purkaen vetensä ruoppaamalla syvennettyyn pieneen lahdelmaan, jossa sijaitsee suuri venelaituri. Fladan rannoilla on myös muutama vapaa-ajanasunto. Meriveden ollessa korkealla fladaan pääsee suolaista vettä veden virtauksen kääntyessä purossa kohti fladaa. Suurempi kohteista on pinta-alaltaan noin 10,1 ha kluuvijärvi. Tämän kohteen vedet laskevat n. 100 m mittaista puroa pitkin mereen. Kluuvia tai sen ranta-alueita ei ole ihmisen toimesta muokattu tien alittavaa muovista rumpuputkea sekä laskupuron suualueen ruovikkovyöhykkeelle asennettua, veden virtausta parantavaa, kahta halkaistua muoviputkea lukuun ottamatta. Kohde on kokonaan suolaisen meriveden vaikutuksen ulkopuolella.

Seuranta aloitettiin huhtikuussa asentamalla kohteisiin veden lämpötilan vaihteluita tallentavat loggerit. Meriveden vaikutuksen alaisena olevaan fladaan asennettiin myös veden sähkönjohtokykyä tallentanut loggeri. Vedenlaadun seuraamiseksi kohteista kerättiin vesinäytteitä.

Pienemmän fladan laskupuroon asennettiin huhtikuussa VAKI-Riverwatcher-kalalaskuri, jonka avulla kerätyllä aineistolla pyritään arvioimaan fladaan nousseiden kutukalojen lukumäärää, kokoa, lajikoostumusta sekä kalojen nousu- ja ulosvaellusajankohtaa. Kalalaskuri koostuu veden alla toimivasta havainnointiyksiköstä sekä pinnan yläpuolelle sijoitettavasta ohjausyksiköstä. Havainnointiyksikön läpi uivista kaloista laskuri rekisteröi kalan korkeuden, uintinopeuden, sijainnin havaintoyksikössä, kellonajan ja uintisuunnan. Kalan korkeuden ja kalalajikohtaisen korjauskertoimen avulla voidaan määrittää kunkin laskurin läpi uineen kalayksilön kokonaispituus. VAKI-laskurin soveltuvuutta kevätkutuisten kalojen kutuvaelluksen seurantaan ei ole aiemmin vastaavanlaisessa koeasetelmassa testattu. Kalat nousivatkin pääsääntöisesti suurina ja tiheinä parvina läpi laskurista, jolloin yksittäisten kalojen havainnointi kävi mahdottomaksi. Laskuri oli purossa aina heinäkuun alkuun saakka, jolloin puron vesimäärä laski seurannan kannalta liian alas.

VAKI-laskurista saadut havainnot varmennettiin laskurin yläpuolisella sulkupyynnillä, joka toteutettiin purouomaan sopivan pienen luokkirysän avulla. Myös toisessa kohteessa tehtiin vastaava rysäpyynti. Sulkupyynti aloitettiin pitämällä katiskaa uomassa alkuun ympäri vuorokauden, kunnes voitiin todeta kalojen kutuvaelluksen huippuajankohdan alkaneen. Tämän jälkeen pyynnissä käytettiin luokkirysää. Kiivaimman nousun aikaan pyydyksiä pidettiin uomassa useaan otteeseen keskimäärin 24 h jaksoissa ja saadusta saaliista otettiin molemmissa kohteissa reilun sadan kalayksilön näytteet, jotka koostuivat sekä hauista että ahvenista. Näiden otosten perusteella määritetään kutemaan nousevien ahven- ja haukipopulaatioiden koko- ja ikärakenne sekä sukupuolijakauma. Myös kutemaan nousseiden kalojen kokonaismääriä arvioidaan tehdyn sulkupyynnin perusteella. Sulkupyyntisaaliiden avulla pyritään myös arvioimaan mahdollista lajien, sukupuolten tai ikäluokkien välistä eroa nousuvaelluksen ajoituksessa.

Nousukalapyynnin jälkeen, poikasten kuoriuduttua, siirryttiin seuraamaan kalanpoikasten esiintymistä ja kasvua tutkimuskohteissa veto- ja poikashaavimenetelmien avulla. Vetohaavi on Luonnonvarakeskuksen kalanpoikaspyynneissään käyttämä menetelmä, joka soveltuu erityisesti ahvenenpoikasten pyydystämiseen avovedestä. Vetohaavi koostuu kehyksestä, tiheäsilmäisestä valoverkkokangaspussista ja vetonarusta. Pyydys viedään kauko-ohjattavan veneen avulla 30 metrin etäisyydelle rannasta, nykäistään veteen ja vedetään takaisin lähtöpisteeseen. Vedon aikana poikaset päätyvät pussin perälle, josta ne kerätään näytepurkkiin jatkotutkimuksia varten. Menetelmän teho heikkenee ahvenenpoikasten kasvaessa yli 8-9 mm:n pituisiksi ja siirtyessä kasvillisuusvyöhykkeen tuntumaan.

Ahvenenpoikasten siirryttyä avovedestä kasvillisuuden joukkoon niiden kasvun kehitystä sekä esiintymistä alueella seurattiin myös poikasnuottauksen avulla. Nuottaus on paljon käytetty ja kustannustehokas menetelmä eri kalalajien poikasten pyyntiin. Sen avulla saadaan tehokkaasti pyydettyä lähes kaikki kalat ja ikäryhmät tutkittavalta pinta-alalta. Lisäksi kalat säilyvät ehjinä ja hyväkuntoisina jatkomäärityksiä ajatellen. Nuottaa vedetään työparina joko kahlaamalla tai veneestä käsin riippuen nuotattavan paikan ominaisuuksista. Jokaisen vedon yhteydessä kirjataan ylös vetopaikan syvyys, kasvillisuus ja kasvillisuuden peittävyys. Nuottaus toistettiin kerran viikossa kolmen viikon ajan siitä ajankohdasta lähtien, kun vetohaavilla ei enää saatu ahvenenpoikasia saaliiksi.

Hauenpoikasten esiintymistä ja kasvua seurattiin poikashaavipyynnin avulla. Kohteissa kahlattiin linjoja rantojen kasvillisuusvyöhykkeessä ja otettiin tiheäsilmäisellä haavilla 30 kertaa nopeita haavinvetoja kasvillisuuden joukosta. Saadut hauet säilöttiin näytepurkkeihin jatkokäsittelyä varten. Veto- ja poikashaavipyynnit toteutettiin touko-kesäkuun aikana.

Molempien tutkimuskohteiden laskupuroissa pidettiin pyynnissä ns. drift- eli ajehaavia kalanpoikasten ulosvaellusajankohdan määrittämiseksi ja ulosvaeltavien poikasten määrän arvioimiseksi. Ajehaavi koostuu vetohaavin tapaan kehyksestä, tiheäsilmäisestä valoverkkokangaspussista sekä keräilyastiasta. Ajehaaveja pidettiin pyynnissä toukokuun lopulta heinäkuun alkuun yhtenä päivänä viikossa, keskimäärin noin kaksi tuntia kerrallaan. Poikasten esiintymistä havainnoitiin jatkuvasti myös silmämääräisesti muun pyynnin ohella.

Tutkimuksessa kerätyn aineiston käsittely ja tulosten analysointi tapahtuu syksyn ja talven aikana. Työn tuloksista julkaistaan pro gradu -tutkielma vuoden 2018 aikana.