Kolmipiikkien vaikutus

 

Suuret petokalat ylläpitävät terveitä vesistöjä

Useilla Itämeren rannikon alueilla suurten petokalojen kannat ovat laskeneet huomattavasti edellisten vuosikymmenten aikana. Suurilla petokaloilla, kuten hauella ja ahvenella, on tärkeä rooli ekosysteemissä. Niiden ravintoa ovat muun muassa kolmipiikit, jotka puolestaan syövät vesipatsaan eläinplanktonia, pieniä äyriäisiä, etanoita ja pohjakasvustossa oleilevia hyönteisten toukkia. Eläinplankton ja edellä mainitut benttiset laiduntajat toimivat ”puhdistajina”, sillä ne syövät pientä rihmalevää. Runsaana esiintyessään rihmalevä heikentää vedenlaatua ja tukahduttaa allensa suurikokoista vedenalaiskasvillisuutta, joka toimii monen eri lajin elinympäristönä.

Tämän vuoksi vahvat ahven- ja haukikannat voivat vähentää piikkikalojen määrää ja johtaa siten sekä eläinplanktonin että benttisten laiduntajien runsastumiseen, mikä taas vähentää yksivuotisia rihmaleviä. Voidaan siis sanoa, että suuret petokalat ylläpitävät terveitä rannikkovesistöjä.



ahvenulfpng

Kuva: Ulf Bergström, SLU Aqua

 

Kolmipiikkikehä

Petokalojen väheneminen johtuu useasta eri tekijästä. Eräs syy saattaa olla niiden ravintonakin toimivan kolmipiikin kantojen vahvistuminen. Hauen- ja ahvenenpoikaset joutuvat paitsi kilpailemaan samasta ravinnosta kolmipiikin kanssa, myös jäämään itse kolmipiikin saaliiksi. Tämän vuoksi vahvat kolmipiikkikannat voivat hillitä hauen ja ahvenen lisääntymistä. Hauki- ja ahvenkantojen lasku johtaa vuorostaan kolmipiikin runsastumiseen entisestään, kun ne eivät enää joudu yhtä usein petokalojen saaliiksi. Näin syntyy itseään ruokkiva negatiivinen kehä. Vaikutukset näkyvät myös rihmalevien lisääntymisenä, mikä heikentää sekä vedenlaatua että pohjakasvien tilaa ja näin vaikeuttaa edelleen hauen ja ahvenen lisääntymismahdollisuuksia.

Toisaalta taas ekosysteemi, joka sisältää riittävän määrän haukea ja ahventa, voi hillitä kolmipiikkien määrää. Vahvat hauki- ja ahvenkannat kestävät sekä kalastuksen että lintujen ja hylkeiden aiheuttaman paineen.


Hankkeessa tutkitaan ahvenen, hauen ja piikkikalojen yhteyttä fladan ekosysteemissä. Tällä hetkellä tietoa siitä, miten piikkikalat vaikuttavat ahvenen ja hauen lukumääriin, vedenlaatuun ja pohjakasvillisuuden tilaan, ei ole olemassa. Tiedetään, että piikkikalojen määrät ovat kasvaneet monin paikoin Itämeressä viime vuosikymmenten aikana, mutta tarkkoja määriä tai niiden vaikutusta Merenkurkkuun ei ole vielä arvioitu. Länsstyrelsen Västerbottenin, Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen ja Metsähallituksen tiimit kartoittavat yhdessä kolmipiikkien määrää noin kolmessakymmenessä Merenkurkun fladassa. Kolmipiikkien mahdollista negatiivista vaikutusta ahvenen ja hauen kantoihin analysoidaan yhdessä SLU Aquan (Sveriges Lantbruksuniversitet) asiantuntijoiden kanssa.