Johdanto

Maailmalla on jäljellä vain vähän, jos ollenkaan, rannikkoalueita, jotka eivät olisi ihmisen vaikutuksen alaisia. Ihmisvaikutuksia fladoihin ovat esimerkiksi ojitukset, maatalous ja metsänhakkuut niiden lähistöllä sekä ruoppaukset ja rakentaminen fladoissa. Nämä kaikki vaikuttavat fladojen vedenlaatuun ja sen myötä fladan koko ekosysteemiin. Ruoppaukset etenkin suuaukolla voivat muuttaa veden vaihtuvuutta ja sitä kautta lämpötilaa. Muutokset lämpötilassa voivat vaikuttaa fladaan ahvenen ja hauen poikastuotantoalueena, sillä näille lajeille kutuympäristön lämpötilalla on suuri merkitys.

Jos otetaan huomioon ainoastaan ruoppaukset ja rantarakentaminen fladoissa niin jopa 59 % kaikista Merenkurkun fladoista on ihmisen vaikutuksen alaisia. Jos huomioidaan vielä muut ihmisvaikutukset niin luku vain kasvaa. Yksi hankkeen päätavoitteista on kokeilla ennallistamismenetelmiä fladoissa ja ennallistaa yhteensä neljä kohdetta. Vuoden 2019 aikana olemme toteuttaneet yhteensä viisi restaurointi toimenpidettä.  Projektissa tehtyjen toimenpiteiden odotetaan parantavan kohteiden toimivuutta kalojen poikastuotantoalueina. Tulemme lähiaikoina julkaisemaan raportin, jossa kuvailemme tarkemmin restaurointitoimenpiteet ja ehdotuksia tuleville toimenpiteille Merenkurkun fladoissa.  

Tiivistelmä Kvarken Flada projektissa tehdistä ennalistamis-toimenpiteistä:

1. Fladakynnyksen restaurointi, Halsskärsgraven, Ratu, Västerbotten

Ensimmäinen fladakynnys-restaurointi Ruotsissa! Fladan kynnys oli ruopattu ja siksi vesi karkasi aina välillä merelle jättäen fladan kuivaksi. Ennallistus-toimenpide oli yksinkertainen. Rakensimme kynnyksen takaisin täyttämällä ruoppauksen ja jättäen jälkeen pienen puron, jotta kalat pääsevät sisään fladaan kudulle.

2. Tierummun vaihto fladan yläjuoksulla, Ratu, Västerbotten

Osa kaloista, jotka tulevat mereltä restauroituun fladaan (Halsskärsgraven) jatkavat kutuvaellusta fladan läpi järveen, joka sijaitsee lähistöllä. Fladan ja järven välissä oli kuitenkin huono, kalan vaellusta haittaava tierumpu, jonka me projektissa vaihdoimme puolirumpuun.

3. Puron ennallistus, Djupsundsbäcken, Holmsund, Västerbotten.

Kalat vaeltavat mereltä lähistöllä sijaitsevaan vanhaan kluuvijärveen Djupsundsbäcken-puron kautta. Puro oli oikaistu ja putsattu kivistä ja lohkareista minkä vuoksi osa purosta oli aika ajoin kuivilla eikä kala päässyt nousemaan kutemaan. Nyt projektissa olemme ennallistaneet puron tekemällä sen taas kurvikkaammaksi ja lisäämällä kiviä ja lohkareita, jotka nostavat vedenpintaa.

4. Tierummunvaihto fladan kynnyksellä, Verkviksfladan, Österbotten.

Vanha tierumpu oli liian korkealla ja aiheutti aika ajoin ongelmia kalojen kutuvaellukselle merestä fladaan. Uusi tierumpu laitettiin noin 50 cm matalammalle kuin vanha.

5. Puron ennalistaminen fladan ja kluuvin välillä, Bredgrund, Österbotten

Puro fladan ja kluuvin välillä oli mutainen ja niin umpeenkasvanut että kalalla oli vaikea päästä kutemaan kluuviin ja pääsemään sieltä takaisin mereen. Puro ennallistettiin asettamalla luonnonkiviä (50-100 mm) purouomaan.