Fladatietoa

Rannikkoalueella vain pieni kalojen lisääntymiseen soveltuva pinta-ala tuottaa merkittävän osan kalakannoista. Poikasvaiheen ohitettuaan kalat levittäytyvät laajemmille alueille ruokailemaan ja kasvamaan. Kalakannan koon määrittävät lisääntymisen onnistuminen ja vuosiluokan suuruus, eli kunakin vuonna elossa selviytyvien poikasten määrä. Kevätkutuisille lajeille, kuten hauelle ja ahvenelle matalat, nopeasti lämpenevät merenlahdet, fladat ja jokisuut ovat tärkeitä lisääntymisalueita. Niissä oleva kasvillisuus antaa suojaa mädille ja poikasille ja muuta vesialuetta korkeampi lämpötila ja ravinnoksi sopivan planktonin tuotanto mahdollistaa nopean kasvun.

Merenkurkussa merenlahtia ja fladoja on erityisen paljon verrattuna muuhun Suomen tai Ruotsin rannikkoalueeseen ja alue onkin tärkeä kalataloudelle, erityisesti ahvenen kalastukselle. Fladojen suuresta lukumäärästä ja huomattavasta kalataloudellisesta merkityksestä huolimatta niiden ominaisuuksia ei juuri ole määritelty - millainen flada tuottaa ahvenen tai hauen poikasia ja miten poikastuotannon edellytykset tulisi ottaa huomioon esimerkiksi fladojen käytön suunnittelussa? Merenkurkussa erityisesti matalien lahtien osalta maan nousu ja ihmisen aiheuttamat muutokset, kuten kasvillisuuden poistot tai lahtien ja fladojen suuosien avaamiset veneliikenteen kulkuväyliksi ovat saattaneet osaltaan vähentää sopivaa poikashabitaattia tai muuttaa fladan virtaus- ja lämpötilaolosuhteita keskeisesti. Siksi on hyvä tietää, miten muutokset vaikuttavat kalantuotantoon ja heijastuvatko ne myöhemmin myös lähialueen kalamääriin.

Kalojen lisääntymistä fladoissa ja jokisuistoissa tutkitaan ahvenen ja hauen poikaskartoituksilla. Ne ovat matalissa vesissä erityyppisissä ympäristöissä. Pieni hauenpoikanen viihtyy erityisesti talven aikana kaatuneen ruovikon tai muun kasvillisuuden katveessa vain muutaman kymmenen sentin syvyydessä. Vastakuoriutuneet ahvenet hajautuvat fladassa avoimeen veteen syömään eläinplanktonia  (lue tästä lisää  kaloihin liittyvästä pro gradu tutkielmasta Kvarken Flada hankkeessa).  

Näytteenoton yhteydessä on kerätty myös ympäristötietoa. Lämpötilaa fladoissa ja niiden ulkopuolella seurattiin vuonna 2017 fladoihin laitetuilla lämpötilamittareilla, jotka tallensivat lämpötilan kahden tunnin välein maaliskuun lopusta syyskuun loppuun. Kymmenellä kohteella suoritettiin myös lepakko- sekä hyönteiskartoituksia. Lisäksi näytteenoton yhteydessä arvioitiin kasvillisuutta (lue tästä lisää kasvillisuuskartoituksista) sekä mitattiin lämpötilaa, pH, suolapitoisuus ja happipitoisuus. Näitä taustatietoja käytetään yhdessä kartalta ja ilmakuvista paikkatieto-ohjelmistossa määritettävien muiden fladan ominaisuuksien ohella fladojen luokitteluun (lue tästä lisää paikkatietotyöstä). Näiden ominaisuuksien tai muuttujien avulla hankkeessa on tarkoitus luokitella fladat ahvenen ja hauen poikastuotannon määrään perustuen. Kun hyvän, kalojen lisääntymisalueeksi soveltuvan fladan ominaisuudet tunnetaan, tieto voidaan mallintaa myös fladoihin, joista ei ole olemassa näytteenottoon perustuvaa aineistoa. Tällaista aineistoa voidaan hyödyntää muun muassa lisääntymisalueiden kunnostusten ja maankäytön suunnittelussa sekä fladojen hoidossa. Jos kalojen tärkeimmistä lisääntymisalueista ja niiden toimivuudesta pidetään huolta, meressä riittää jatkossakin kalaa hyödynnettäväksi.